KKO:2017:95

A oli tuomittu rangaistukseen törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Lisäksi A oli tuomittu menettämään valtiolle rikosten kohteina olleet laittomat video- ja kuvatiedostot, jotka oli tallennettu A:n puolison B:n omistaman kannettavan tietokoneen sekä A:n omistaman ulkoisen levyaseman kovalevyille. Tiedostojen poistamisen jälkeen tietokone ja levyasema tuli hovioikeuden tuomion mukaan palauttaa omistajilleen.

Syyttäjä vaati kannettavan tietokoneen ja ulkoisen levyaseman tuomitsemista valtiolle menetetyiksi tai ainakin B:n tietokoneen kovalevyn ylikirjoittamista.

Korkeimman oikeuden tuomiossa esitetyillä perusteilla kannettava tietokone ja ulkoinen levyasema tuomittiin valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus määrättiin raukeamaan, jos laitteesta sen omistajan kustannuksella poistetaan laittomat tiedostot joko irrottamalla ja tuhoamalla laitteen kovalevy tai ylikirjoittamalla kaikki kovalevyllä olevat tiedostot poistamisen varmistavalla tavalla sen jälkeen, kun lailliset tiedostot on kopioitu omistajan osoituksen mukaan ja palautettu omistajalleen. (Ään.) Vrt. KKO:2010:32

RL 10 luku 4 §
RL 10 luku 5 § 3 mom (875/2001)
RL 10 luku 6 §
RL 10 luku 7 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyttäjän vaatimus Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Lisäksi syyttäjä vaati, että A tuomitaan menettämään valtiolle rikosten tekovälineinä käytetyt HP ja Compaq-merkkiset tietokoneet sekä Buffalo-merkkinen ulkoinen levyasema ja näihin laitteisiin asennettujen kovalevyjen tiedonsisältö (data).

Käräjäoikeuden tuomio 24.10.2012

Käräjäoikeus luki A:lle syytteen mukaisesti syyksi törkeän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidon. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli oikeudettomasti pitänyt tietokoneelleen tallennettuna hallussaan laitonta materiaalia ja levittänyt sitä eteenpäin. Laittomia video- ja kuvatiedostoja tai niiden jäänteitä oli poliisin suorittamassa teknisessä tutkinnassa löytynyt A:n omistamien HP-merkkisen pöytätietokoneen ja Buffalo-merkkisen ulkoisen levyaseman kovalevyiltä sekä A:n vaimon B:n omistaman Compaq-merkkisen kannettavan tietokoneen kovalevyltä.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n hänen syykseen luetuista rikoksista ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksen kohteina edellä mainittuihin laitteisiin asennetuille kovalevyille tallennetut laittomat video- ja kuvatiedostot. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi A:n menettämään valtiolle rikoksentekovälineinä käytetyn HP-merkkisen tietokoneen ja Buffalo-merkkisen ulkoisen kovalevyn kuitenkin sillä rajoituksella, että niiden sisältämästä datasta oli kopioitava A:lle kuuluvat lailliset hää- ja perhekuvat, jotka oli luovutettava takaisin A:lle. Käräjäoikeus hylkäsi Compaq-merkkistä tietokonetta koskevan syyttäjän esittämän menettämisvaatimuksen, koska tietokone oli B:n omaisuutta. Käräjäoikeus määräsi tietokoneen palautettavaksi B:lle sen jälkeen, kun menetetyiksi tuomitut laittomat tiedostot sekä niiden jäänteet oli poistettu koneen kovalevyltä.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Päivikki Hirvelä ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 17.9.2014

A ja syyttäjä valittivat hovioikeuteen. A vaati, että hänen syykseen luetaan törkeän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisen asemesta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen. Lisäksi A vaati hänelle tuomitun rangaistuksen lieventämistä. Syyttäjä vaati siltä osin kuin asiasta on Korkeimmassa oikeudessa kysymys, että A tuomitaan menettämään valtiolle rikoksentekovälineinä käytetyt Compaq-merkkinen tietokone ja Buffalo-merkkinen ulkoinen kovalevy ilman käräjäoikeuden määräämiä rajoituksia.

A:n syyksilukemista koskevan valituksen osalta hovioikeus päätyi samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus kuitenkin siten, ettei A ollut tehnyt rikostaan erityisen suunnitelmallisesti. Hovioikeus lievensi A:n rangaistusseuraamuksen ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja oheissakoksi.

Compaq-merkkistä tietokonetta koskevan menettämisseuraamuksen osalta hovioikeus totesi, ettei tietokoneen ja siihen asennetun kovalevyn hallussapito ole rangaistavaa sen jälkeen, kun kovalevy on puhdistettu laittomista tiedostoista. Koska laittomat tiedostot voitiin hovioikeuden käsityksen mukaan poistaa ja koska sivulliselle kuuluvaa laillista omaisuutta ei rikoslain 10 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisesti voida tuomita menetetyksi, hovioikeus ei tältä osin muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Buffalo-merkkisen ulkoisen levyaseman osalta hovioikeus katsoi ennakkoratkaisuun KKO 2010:32 viitaten, ettei kovalevyä ollut perusteltua katsoa esineenä erityisen soveliaaksi rikosten tekemiseen. Koska käräjäoikeuden tuomion määräys laillisten tiedostojen kopioimisesta ja palauttamisesta A:lle ei ollut lain mukainen, ei ulkoista levyasemaa ollut tuomittava valtiolle menetetyksi. Hovioikeus määräsi ulkoisen levyaseman palautettavaksi A:lle sen jälkeen, kun siitä oli tarkoituksenmukaisella tavalla poistettu menetetyksi määrätty laiton aineisto.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Osmo Hänninen, Antti Vaittinen ja Tapio Kaarniemi

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan ensisijaisesti, että A tuomitaan menettämään valtiolle Buffalo-merkkinen ulkoinen levyasema kovalevyineen ja että A tai B tuomitaan menettämään valtiolle Compaq-merkkinen tietokone kovalevyineen. Toissijaisesti syyttäjä vaati, että Compaq-merkkisen tietokoneen koko kovalevy määrätään ylikirjoitettavaksi ennen tietokoneen palauttamista omistajalleen.

A vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä. B lausui vastauksessaan, ettei hän vastusta syyttäjän vaatimaa menettämisseuraamusta.

Välitoimet

Korkein oikeus pyysi Viestintävirastolta lausunnon siitä, voidaanko tietokoneeseen tai ulkoiseen levyasemaan asennetulle kiintolevylle tallennetut laittomat tiedostot poistaa levyltä luotettavasti ja pysyvästi niin, että kiintolevy säilyy toimintakelpoisena.

Viestintävirasto antoi pyydetyn lausunnon. Syyttäjä ja B antoivat heiltä pyydetyn lausuman Viestintäviraston lausunnon johdosta. A ei käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta lausuman antamiseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

1. Hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli tallentanut laittomia sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia lasta esittäviä kuvia ja videoita sekä omistamansa ulkoisen levyaseman kovalevylle että vaimonsa omistaman kannettavan tietokoneen kovalevylle ja myös levittänyt niitä. Hovioikeus on rikoslain 17 luvun 18 a §:n 1 momentin ja 19 §:n nojalla tuominnut A:n hänen syykseen lukemistaan törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohella sakkoon.

2. Hovioikeus on rikoslain 10 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tuominnut valtiolle menetetyiksi kannettavan tietokoneen ja ulkoisen levyaseman kovalevyillä olevat edellä tarkoitetut tiedostot ja niiden jäänteet. Tuomio on tältä osin lainvoimainen. Hovioikeus on lisäksi määrännyt, ettei A:n vaimon B:n omistamaa kannettavaa tietokonetta eikä A:n omistamaa ulkoista levyasemaa ole tuomittava menetetyiksi. Laitteet kovalevyineen on hovioikeuden tuomion mukaan palautettava omistajilleen sen jälkeen, kun menetettäväksi määrätty aineisto on niistä poistettu.

3. Syyttäjän valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on ensiksi kysymys siitä, onko A tai hänen puolisonsa tuomittava menettämään valtiolle edellä mainitut tahallisen rikoksen tekemisessä käytetyt laitteet. Mikäli laitteita ei tuomita valtiolle menetetyiksi, asiassa on toiseksi kysymys siitä, miten menetetyksi tuomittujen tiedostojen menettämisseuraamus on pantava täytäntöön.

Onko kannettava tietokone ja ulkoinen levyasema tuomittava rikoksentekovälineinä valtiolle menetetyiksi

4. Syyttäjä on vaatinut, että kannettava tietokone ja ulkoinen levyasema tuomitaan valtiolle menetetyiksi omaisuutena, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemisessä.

5. Rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan valtiolle menetetyksi voidaan tuomita esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemisessä. Pykälän 3 momentin mukaan menetetyksi tuomitsemisen tarpeellisuutta harkittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota uusien rikosten ehkäisemiseen.

6. Rikoslain 10 luvun 4 §:n 3 momentin esitöiden (HE 80/2000 vp s. 27) mukaan menetetyksi tuomitsemisen tarpeellisuutta harkittaessa olisi arvioitava, onko esine ominaisuuksiltaan erityisen sovelias rikosten tekemiseen ja onko sillä ylipäätänsä mitään laillista käyttöä. Harkinnassa voitaisiin kiinnittää huomiota myös siihen, muodostaako esineen jättäminen juuri rikoksentekijän haltuun riskin sen käyttämisestä uudelleen rikoksen tekemisessä. Harkinnassa voitaisiin ottaa huomioon myös muut seikat kuin uusien rikosten ehkäiseminen.

7. Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2010:32 katsonut, että tapauksessa, jossa laittomat sukupuolisiveellisyyttä loukkaavat lasta esittävät kuvat oli tallennettu tietokoneen kovalevylle, kovalevyä oli käytetty kuvien hallussapidon apuvälineenä, joten sitä oli perusteltua pitää rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna rikoksentekovälineenä.

8. Korkein oikeus on puheena olevassa ratkaisussaan katsonut edelleen, ettei tietokoneen kovalevyä ole perusteltua pitää erityisen soveliaana juuri rikosten tekemiseen, vaikka kovalevylle on mahdollista tallentaa myös laittomia tiedostoja. Korkein oikeus on todennut, ettei kovalevyn tavanomaiseen käyttöön liity mitään laitonta tarkoitusta. Tapauksessa mikään ei myöskään viitannut siihen, että kovalevyä olisi käytetty pelkästään tai pääasiallisesti sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien lasta esittävien kuvien tai muun laittoman aineiston säilyttämiseen. Kovalevy on tuomiossa määrätty palautettavaksi omistajalleen sen jälkeen, kun menetetyksi määrätty aineisto on poistettu siitä tarkoituksenmukaisella tavalla.

9. Korkein oikeus toteaa, että ratkaisussa KKO 2010:32 on ollut ratkaistavana menettämisseuraamusta koskeva vaatimus, jonka kohteena on ollut pelkästään tietokoneen kovalevy. Nyt käsiteltävänä oleva syyttäjän vaatimus sen sijaan kohdistuu kannettavaan tietokoneeseen ja ulkoiseen levyasemaan kokonaisuudessaan.

10. A on tallentanut laittomat video- ja kuvatiedostot käytettävissään olleiden laitteiden kovalevyille. Laitteet kovalevyineen muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, ja kovalevyn irrottaminen laitteesta edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Korkein oikeus katsoo, että kannettavaa tietokonetta ja ulkoista levyasemaa on kokonaisuudessaan pidettävä rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuina rikoksentekovälineinä, jotka voidaan tuomita valtiolle menetetyiksi, jos se harkitaan tarpeelliseksi.

11. Syyttäjä on perustellut vaatimustaan sillä, että kannettava tietokone ja ulkoinen levyasema kovalevyineen ovat olleet välttämättömiä välineitä laittoman materiaalin hankinnassa ja hallinnoinnissa. A on nimenomaisesti käyttänyt tietokoneen ja ulkoisen levyaseman ominaisuuksia rikostensa tekemisessä. Kuvamateriaali oli haettu ja ladattu tietokoneen välityksellä. Ilman tietokonetta ja ulkoista levyasemaa laittoman materiaalin hankkiminen, hallussapito ja levittäminen ei olisi ollut mahdollista tai ainakaan yhtä helppoa.

12. Kirjallisena todisteena esitetystä teknisen laitteen tutkintapöytäkirjasta ilmenee, että sekä kannettavan tietokoneen että ulkoisen levyaseman kovalevyiltä on löytynyt laitonta materiaalia sisältäviä tiedostoja tai sellaisten tiedostojen jäänteitä, jotka alemmat oikeudet ovat lainvoimaisesti tuominneet valtiolle menetetyiksi. Yhteensä molempien laitteiden kovalevyiltä on löytynyt muutamia kymmeniä laittomia video- ja kuvatiedostoja. Ulkoisen levyaseman kovalevyltä on lisäksi löytynyt GigaTribe ja eMule -nimiset tiedostojenjako-ohjelmistot. Korkein oikeus toteaa, että toisin kuin ratkaisun KKO 2010:32 kohteena olleessa tapauksessa kannettava tietokone ja ulkoinen levyasema ovat tässä tapauksessa olleet paitsi laittoman materiaalin hallussapidon myös sen levittämisen apuvälineitä.

13. Korkein oikeus katsoo, että laitteilta löytyneiden laittomien tiedostojen määrä ei viittaa siihen, että laiton toiminta olisi ollut laitteiden yksinomainen käyttötarkoitus tai että se olisi ollut erityisen laajaa. Asiassa ei ole muutoinkaan osoitettu, että kannettavaa tietokonetta ja ulkoista levyasemaa olisi käytetty vain tai pääasiallisesti laittoman materiaalin hankkimiseen, säilyttämiseen tai levittämiseen. Tiedostojen levittäminen on tapahtunut käyttäen erityisiä vertaisverkko-ohjelmia, mutta myöskään tältä osin ei ole esitetty selvitystä siitä, että ohjelmia olisi käytetty vain nyt kysymyksessä olevan kaltaisten laittomien tiedostojen levittämiseen. Asiassa on sen sijaan selvitetty, ettei A ollut erityisen suunnitelmallisesti levittänyt laitonta materiaalia.

14. Korkein oikeus toteaa, että internetyhteydellä varustettu tietokone on yleisesti käytössä oleva, asioiden hoitamisen kannalta tarpeellinen kulutushyödyke, jollainen on käytettävissään valtaosalla väestöä. Useimmilla on myös taloudelliset edellytykset uuden tällaisen laitteen hankkimiseen, minkä vuoksi sen tuomitsemisella valtiolle menetetyksi ei yleensä voida käytännössä vaikuttaa riskiin siitä, että rikoksentekijä saattaa syyllistyä uudelleen rikoksiin. Se seikka, että tietokoneessa on ollut vertaisverkko-ohjelma, ei anna aihetta toisenlaiseen johtopäätökseen. Edellä mainituilla perusteilla ja laitteiden käytöstä edellä kohdassa 13 esitetyn huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, ettei kannettavan tietokoneen tai ulkoisen levyaseman tuomitseminen valtiolle menetetyksi ole tässä tapauksessa tarpeellista uusien rikosten ehkäisemiseksi.

Onko tietokone tai sen kovalevy tuomittava menetetyksi rikoslain 10 luvussa tarkoitettuna säilytysvälineenä

15. Syyttäjä on perustellut menettämisseuraamusvaatimustaan myös sillä, että kannettava tietokone ja ulkoinen levyasema ovat rikoslain 10 luvun 5 §:n 3 momentissa (875/2001) tarkoitettuja menetetyksi tuomittavan omaisuuden säilytysvälineitä ja että tässä tapauksessa ainakin laitteiden kovalevyjen tuomitsemista valtiolle menetetyiksi puoltavat ne hankaluudet, joita poliisille aiheutuu laittomien tiedostojen poistamisesta kovalevyiltä.

16. Kysymyksessä olevien rikosten tekoaikana voimassa olleen rikoslain 10 luvun 5 §:n 3 momentin (875/2001) mukaan astia, päällys tai muu väline, jota on käytetty menetetyksi tuomittavan esineen tai omaisuuden säilyttämiseen, voitiin myös tuomita menetetyksi, jos menettämisseuraamusta ei muuten ollut hankaluuksitta mahdollista panna täytäntöön. Lainkohdan esitöiden (HE 80/2000 vp s. 29) mukaan säilytysvälineellä tarkoitetaan tavaran tyypillisiä kuljetus- ja jakelupakkauksia kuten pulloja, säkkejä ja laatikoita eli lähinnä omaisuutta, jota ilman menetetyksi tuomittua omaisuutta voi olla hankala säilyttää tai siirtää. Säännös on otettu rikoslakiin ensimmäisen kerran vuoden 1991 alusta voimaan tulleessa rikoslain uudistuksessa 769/1990, jolloin se sisältyi säännöstelyrikoksia ja salakuljetusta koskevaan rikoslain 46 lukuun (8 §:n 2 momentti). Jo tuon lainkohdan esitöissä (HE 66/1988 vp s. 183) säilytysvälinettä kuvattiin edellä mainituilla esimerkeillä.

17. Rikoslain 10 luvun säännöksiä on sittemmin uudistettu 1.9.2016 voimaan tulleella lailla (356/2016). Tässä yhteydessä rikoslain 10 luvun 5 §:n 3 momentti kumottiin ja sitä pääosin vastaava säännös lisättiin luvun uudeksi 5 a §:ksi. Erona aiempaan sääntelyyn on se, että mahdollisuus konfiskoida säilytysväline ulottuu nyt yksiselitteisesti myös tilanteeseen, jossa menettämisseuraamus tuomitaan rikoslain 10 luvun 4 §:n perusteella. Lainkohdan esitöissä (HE 4/2016 vp s. 42) viitataan edellä mainittuun ennakkopäätökseen KKO 2010:32, jossa tietokoneen kovalevyä ei katsottu tarpeelliseksi konfiskoida, vaikka sitä oli käytetty rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisena rikoksentekovälineenä. Perustelujen mukaan mahdollisuus konfiskoida säilytysväline on perusteltua ulottaa koskemaan niitä tilanteita, joissa menettämisseuraamus tuomitaan luvun 4 §:n perusteella, eli rikoksentekovälineen säilytysvälineen menettäminen säädettäisiin nimenomaan mahdolliseksi.

18. Kannettava tietokone poikkeaa rikoslain 10 luvun 5 §:n 3 momentissa (875/2001) nimenomaisesti mainituista ja säännöksen perusteluissa kuvatuista säilytysvälineistä. Tietokonetta voidaan edellä kohdassa 10 todetulla tavalla pitää kysymyksessä olevien rikosten rikoksentekovälineenä, joka voidaan sellaisena tuomita valtiolle menetetyksi. Tietokoneeseen laitteena liittyy paljon muitakin ominaisuuksia kuin mahdollisuus tiedostojen säilyttämiseen sen kovalevyllä. Lisäksi tietokoneen kovalevy on suhteellisen helposti vaihdettavissa. Tietokonetta kokonaisuudessaan ei näistä syistä ole perusteltua pitää sellaisena säilytysvälineenä, joka voitaisiin tuomita valtiolle menetetyksi rikoslain 10 luvun 5 §:n 3 momentin (875/2001) nojalla. Myös tietokoneen kovalevy poikkeaa säännöksessä mainituista säilytysvälineistä erityisesti siinä suhteessa, että kovalevyllä yleensä säilytetään myös laillisia tiedostoja. Tästä huolimatta Korkein oikeus katsoo, että silloin kun tietokoneen kovalevyllä on menetettäväksi tuomittuja tiedostoja, kovalevyä voidaan pitää puheena olevassa lainkohdassa tarkoitettuna säilytysvälineenä.

19. Ulkoinen levyasema ja sen kovalevy muodostavat niin yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden, että ulkoista levyasemaa on kokonaisuudessaan perusteltua pitää sen kovalevylle tallennettujen tiedostojen säilytysvälineenä.

20. Korkein oikeus toteaa, että laittomiin tiedostoihin kohdistuva menettämisseuraamus on Viestintäviraston lausunnon mukaan mahdollista panna täytäntöön tuomitsematta kovalevyjä menetettäväksi. Menetetyiksi tuomittujen tiedostojen poistaminen siten, että lailliset tiedostot säilyvät, vaatii kuitenkin toimenpiteitä, joita voidaan kovalevyn sisällöstä ja levyn omistajan myötävaikutuksesta riippuen pitää sellaisina hankaluuksina, jotka sinänsä oikeuttaisivat myös säilytysvälineen tuomitsemiseen menetetyksi. Tietokoneen kovalevy on kuitenkin siinä suhteessa erityinen säilytysväline, että siinä voidaan edellä kerrotulla tavalla säilyttää samanaikaisesti myös laillisia tiedostoja. Laillisten tiedostojen merkitys levyn omistajalle voi olla huomattavan suuri esimerkiksi niiden sisältämien muistoarvojen taikka taloudellisen tai toiminnallisen merkityksen vuoksi.

21. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että säilytysvälineen konfiskointi ei ole itsenäinen menettämisseuraamus. Tämän vuoksi sitä tulee lähtökohtaisesti käyttää mahdollisimman harvoin. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa säilytysvälineen arvo on suuri, tulee säilytysvälineen konfiskointiin suhtautua pidättyväisesti (HE 80/2000 vp s. 29). Niin ikään arvioitaessa sitä, ovatko menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvät hankaluudet sellaisia, jotka puoltavat säilytysvälineen konfiskointia, on huomioon otettava kunkin tapauksen olosuhteet, rikoslain menettämisseuraamusta koskevan sääntelyn kokonaisuus ja keskeiset lähtökohdat sekä kohtuudella toteutettavissa olevat tekniset mahdollisuudet.

22. Tässä tapauksessa ulkoinen levyasema on A:n omistama ja kannettava tietokone hänen puolisonsa omistama. Laitteiden kovalevyillä on paitsi laittomia myös laillisia tiedostoja. Ulkoisen levyaseman kovalevyllä säilytettäviksi laillisiksi tiedostoiksi on ilmoitettu muun muassa perheen keskeisiin elämänvaiheisiin liittyvä kuvamateriaali. Tällaisen materiaalin säilyttämisen merkitystä arvioitaessa ratkaisevaa ei ole se, kumman puolison koneelle se on tallennettu. Korkein oikeus katsoo, että tällaisessa tapauksessa kannettavan tietokoneen kovalevyä ja ulkoista levyasemaa ei tule tuomita menetetyiksi säilytysvälineinä.

Onko laitteet tai niiden kovalevyt tuomittava menetetyiksi sen vuoksi, että niiden hallussapito olisi rangaistavaa

23. Rikoslain 10 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valtiolle menetetyksi on tuomittava rikoksen tekemisessä käytetty esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa. Luvun 6 §:n 2 momentista ilmenee, että tämä koskee myös muun kuin rikoksentekijän omaisuutta.

24. Syyttäjä on katsonut, että yksittäisten tiedostojen poistamista ei voida pitää riittävän luotettavana toimenpiteenä laittoman materiaalin lopulliseksi tuhoamiseksi. Jos näin on, kannettava tietokone ja ulkoinen levyasema on tuomittava valtiolle menetetyiksi, koska niiden hallussapito olisi rangaistavaa.

25. Viestintäviraston lausunnossa todetaan, että tietokoneen ja ulkoisen levyaseman kiintolevyllä (kovalevyllä) olevat tiedostot on mahdollista tuhota pysyvästi siten, että tiedostot ylikirjoitetaan riittävän useaan kertaan tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmistolla. Sen sijaan tiettyjen tiedostojen ylikirjoittaminen ei ole luotettava tiedostojen tuhoamiskeino. Viestintäviraston näkemyksen mukaan ainoa luotettava tapa sen varmistamiseksi, etteivät tuhottavat tiedostot ole jälkikäteen palautettavissa, on koko kiintolevyn ylikirjoittaminen, jolloin kaikki kiintolevyllä oleva materiaali tuhoutuu pysyvästi. Jos kiintolevyllä on jotakin sellaista materiaalia, jonka ei haluta tuhoutuvan, on tarkoituksenmukaisinta toimia siten, että säilytettäväksi tarkoitettu materiaali otetaan kiintolevyltä erikseen talteen muistitikulle tai muulle siirrettävälle välineelle ennen koko kiintolevyn ylikirjoittamista.

26. Viestintäviraston lausunnossa esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että laittomat tiedostot voidaan tässä tapauksessa luotettavasti poistaa laitteiden kovalevyiltä ylikirjoittamalla koko kovalevy riittävän useaan kertaan. Korkein oikeus toteaa, ettei laitteiden hallussapito ole rangaistavaa, jos niiden kovalevyillä olevat laittomat tiedostot poistetaan, ja ettei laitteita siinä tapauksessa ole tarpeen tuomita valtiolle menetetyiksi.

Kenen toimesta ja kustannuksella tietojen poistaminen tehdään

27. Korkein oikeus on edellä katsonut, ettei kysymyksessä olevia laitteita ole perusteltua tuomita valtiolle menetetyiksi rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuina rikoksentekovälineinä eikä myöskään luvun 5 §:n 3 momentissa (875/2001) tarkoitettuina säilytysvälineinä ja ettei niitä ole tarpeen tuomita menetetyiksi luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, jos laitteiden kovalevyillä olevat laittomat tiedostot poistetaan. Tietokoneen ja ulkoisen levyaseman kovalevyillä olevat laittomat tiedostot on jo hovioikeuden lainvoimaisella tuomiolla tuomittu valtiolle menetetyiksi.

28. Korkein oikeus toteaa, ettei sen oikeuskäytännössä ole aikaisemmin ratkaistu nimenomaisesti kysymystä siitä, kenen toimesta ja kustannuksella laittomat tiedostot poistetaan, vaan poistaminen on käytännössä jäänyt poliisin tehtäväksi menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon ja takavarikon kumoamiseen liittyvänä toimenpiteenä. Tässä asiassa syyttäjä on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei kannettavaa tietokonetta ja ulkoista levyasemaa voida palauttaa omistajalleen, jollei laittomia tiedostoja poisteta niiltä, ja että tiedostojen luotettavasta poistamisesta aiheutuu poliisille kohtuuton työmäärä ja huomattavia kustannuksia, jotka ovat epäsuhteessa menetettäväksi vaadittujen laitteiden taloudelliseen arvoon nähden.

29. Korkein oikeus toteaa, että tässä tapauksessa menettämisseuraamus on tuomittava rikoslain 10 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, jollei laitteiden kovalevyillä olevia laittomia tiedostoja poisteta. Tällaisessa tilanteessa tuomioistuin voi luvun 7 §:n 1 momentin mukaan vastaajan suostumuksella määrätä, että menettämisseuraamus raukeaa, jos 4 tai 5 §:ssä tarkoitettuun esineeseen tai omaisuuteen tehdään määräajassa tuomiossa mainittavat muutokset tai sen suhteen muuten menetellään tuomiossa mainitulla tavalla, joka tekee menettämisseuraamuksen tarpeettomaksi. Pykälän 3 momentin mukaan menettämisseuraamukseen tuomittu vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat muutostöistä ja muutoin tuomion täytäntöönpanosta. Pykälän esitöissä esitetään esimerkkeinä pykälässä tarkoitetuista tilanteista esineen merkitseminen väärennetyksi, väärän alkuperämerkinnän poistaminen ja esineen tekeminen käyttökelvottomaksi (HE 80/2000 vp s. 30).

30. Laittomien tiedostojen poistaminen tietokoneen kovalevyltä poikkeaa luonteeltaan puheena olevan lainkohdan esitöissä mainituista esimerkeistä. Lisäksi menettämisseuraamus tällaisessa tapauksessa kohdistuu laittomiin tiedostoihin eikä sinänsä tiedostojen tallennusvälineeseen. Laittomien tiedostojen poistaminen ja erityisesti tietokoneen omistajalle tärkeiden laillisten tiedostojen säilyttäminen on kuitenkin tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan rinnastettavissa puheena olevassa lainkohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Edellä kerrotuilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että menettämisseuraamuksen raukeamista koskevia säännöksiä voidaan soveltaa myös tietokoneen menetettäväksi tuomitsemiseen.

31. A on vaatinut laitteiden kovalevyillä olevien laillisten tiedostojen säilyttämistä. B on vedonnut siihen, ettei hän ole itse aiheuttanut tarvetta kannettavan tietokoneensa tuomitsemiseen menetettäväksi, ja ilmoittanut haluavansa tietokoneen takaisin, jos se on mahdollista. Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä olevat laitteet tulee syyttäjän vaatimuksen mukaisesti tuomita menetetyiksi, jollei niillä olevia laittomia tiedostoja poisteta.

Millä tavalla laittomien tiedostojen poistaminen tulee tässä tapauksessa tehdä

32. Viestintäviraston lausunnon mukaisesti poistaminen voi tapahtua luotettavasti vain ylikirjoittamalla levy riittävän useaan kertaan. Kun menettämisseuraamus kohdistuu vain laittomiin tiedostoihin, on seuraamuksen täytäntöönpanon yhteydessä turvattava levyillä olevien laillisten tiedostojen säilyminen siinä määrin kuin se on kohtuudella mahdollista. Viestintäviraston lausunnon mukaan laillisten tiedostojen suojaaminen on mahdollista kopioimalla ne ennen levyn ylikirjoittamista.

33. Kysymyksessä olevien rikosten tekoaikana voimassa olleessa laissa ei ollut säännöksiä siitä, miten menettämisseuraamuksen täytäntöönpano tulee tehdä tällaisessa tilanteessa, jossa laittomat tiedostot tulisi poistaa kovalevyiltä ennen laitteiden palauttamista. Tällainen menettelytapa on tuotu esiin edellä mainitun 1.9.2016 voimaan tulleen lainuudistuksen esitöissä. Uudistuksen yhteydessä rikoslain 10 luvun 9 §:ään lisättiin uusi 5 momentti, jonka mukaan tuomioistuimen on menettämisseuraamuksen määrätessään tarvittaessa annettava tarkemmat määräykset sen täytäntöönpanosta, jos menettämisseuraamus koskee pakkokeinolain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua dataa tai jos se on erityisestä syystä muuten tarpeen. Hallituksen esityksessä (HE 4/2016 vp s. 46 – 47) uuden sääntelyn taustalla nähtiin käytännön tilanteet, joissa on ollut ongelmallista panna menettämisseuraamus täytäntöön, kun tuomioistuin on tuominnut kovalevyltä menetetyksi osan tiedostoista ja määrännyt näiden poistamisen jälkeen kovalevyn palautettavaksi. Uuden momentin nojalla tuomioistuin voi nyttemmin määrätä konfiskoitavan datan kanssa samalla kovalevyllä olevan laillisen aineiston siirtämisen toiselle alustalle, kovalevyn uudelleenkirjoittamisen ja laillisen datan palauttamisen kovalevylle.

34. Korkein oikeus katsoo, että kerrottua menettelytapaa voidaan lähtökohtaisesti soveltaa tässä tapauksessa. Koska laittomien tiedostojen poistaminen rikoslain 10 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan tapahtuu laitteen omistajan kustannuksella, on perusteltua, että hän voi määrätä, tapahtuuko poistaminen ylikirjoittamalla levy vai irrottamalla levy laitteesta ja tuhoamalla se ja kuinka laajasti tiedostoja säilytetään. Omistajan tulee osoittaa ne lailliset tiedostot, jotka hän haluaa säilytettäviksi. Rikoslain 10 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti ulosottomies valvoo menettämisseuraamuksen raukeamisen edellytykseksi määrättyjen velvoitteiden noudattamista ja päättää menettämisseuraamuksen raukeamisesta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan Compaq-merkkisen kannettavan tietokoneen ja Buffalo-merkkisen ulkoisen levyaseman menettämisseuraamuksen osalta.

Compaq-merkkinen kannettava tietokone (takavarikkopöytäkirja 8240/R/836/12/KEY/1 kohta 2) ja Buffalo-merkkinen levyasema (takavarikkopöytäkirja 8240/R/836/12/KEY/1 kohta 12) tuomitaan valtiolle menetetyiksi.

Menettämisseuraamus raukeaa, jos laitteista poistetaan hovioikeuden tuomiossa mainitut laittomat video- ja kuvatiedostot. Laittomien tiedostojen poistaminen laitteesta voi tapahtua laitteen omistajan valinnan mukaan joko irrottamalla ja tuhoamalla laitteen kovalevy tai ylikirjoittamalla kaikki kovalevyllä olevat tiedostot poistamisen varmistavalla tavalla. Ennen kovalevyn irrottamista ja tuhoamista tai sen ylikirjoittamista kovalevyltä on kopioitava ja palautettava omistajalleen omistajan osoittama laillinen aineisto. Täytäntöönpanon kustannuksista vastaa laitteen omistaja.

B:n ja A:n on 30 päivän kuluessa tämän tuomion antamisesta vaadittava poliisiviranomaiselta omaisuutensa palauttamista ja ilmoitettava, mitkä lailliset tiedostot he haluavat säilytettäviksi ja kumman laittomien tiedostojen poistamistavan he valitsevat.

Ulosottomies valvoo menettämisseuraamuksen raukeamisen edellytykseksi asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanoa ja tekee päätöksen siitä, onko velvoitteet täytetty, ja esineen luovuttamisesta omistajalleen.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Ilkka Rautio, Jorma Rudanko, Pekka Koponen (eri mieltä) ja Tuomo Antila. Esittelijä Essi Kinnunen.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Koponen: Olen eri mieltä Korkeimman oikeuden ratkaisussa kohdassa 22 lausutun osalta. Perusteluissa kohdissa 18 – 21 säilytysvälineen menetettäväksi tuomitsemisen edellytyksistä lausuttu ei anna aihetta kohdassa 22 tehtyyn johtopäätökseen. Pelkästään se seikka, että menetettäväksi tuomittavan omaisuuden ohella säilytettävänä on samalla myös laillista omaisuutta, kuten tässä tapauksessa laillisia tiedostoja, ei ole riittävä peruste jättää tuomitsematta kovalevyjä valtiolle menetetyiksi. Kovalevyjen taloudellinen arvo ei ole suuri ja menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyy perusteluissa lähemmin käsiteltyjä hankaluuksia. Sanottuun lopputulokseen on perusteltua päätyä erityisesti sen vuoksi, mitä tuomiossa on lausuttu menettämisseuraamuksen raukeamisesta siinä tapauksessa, että laittomat tiedostot poistetaan kovalevyiltä sekä laillisten tietojen palauttamisesta omistajalleen. Näin ollen kysymyksessä olevat kovalevyt on tuomittava valtiolle menetetyiksi myös rikoslain 10 luvun 5 §:n 3 momentin (875/2001) nojalla.