KKO:2017:85

Elokuvateoksia oli tekijänoikeuden haltijan suostumuksetta saatettu yleisön saataviin BitTorrent-vertaisverkossa. Elokuvateosten Suomen tekijänoikeuksien haltija pyysi markkinaoikeutta tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla määräämään sille luovutettavaksi teleyrityksen teleliittymien käyttäjien ja tilaajien yhteystietoja hakemuksessa yksilöidyiltä ajankohdilta tekijänoikeusloukkausten selvittämiseksi ja vaatimusten kohdistamiseksi. Hakemuksessa ei yksilöity, mitä teleyrityksen tietoyhteiskuntakaaren perusteella säilyttämiä tietoja pyyntö koski. Markkinaoikeus määräsi teleyrityksen antamaan vaaditut tiedot.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että luovutettavien tietojen ulkopuolelle tuli rajata ne yhteystiedot, joita teleyritys säilytti pelkästään viranomaisia varten tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla. Kysymys myös prekluusiosta Korkeimmassa oikeudessa.

TekijänoikeusL 60 a §
Tietoyhteiskuntakaari 137 §
Tietoyhteiskuntakaari 157 §
Tietoyhteiskuntakaari 322 §

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Asian käsittely markkinaoikeudessa ja markkinaoikeuden päätös 3.10.2016 on selostettu tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden päätöksessä. Asian on ratkaissut markkinaoikeustuomari Riikka Pirttisalo.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Oyj:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A Oyj vaati, että markkinaoikeuden päätös kumotaan siltä osin, kuin siinä ei ole rajattu tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla viranomaistarpeita varten säilytettäviä tietoja tekijänoikeuslain 60 a §:ään perustuvan luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle.

Vastauksessaan B Ltd vastusti vaatimuksia ja vaati valituksen hylkäämistä.

Välitoimet

A Oyj:lle varattiin tilaisuus antaa lausuma B Ltd:n vastauksessaan esittämistä seikoista, joiden mukaan prekluusio estää asian käsittelyn Korkeimmassa oikeudessa.

A Oyj antoi siltä pyydetyn lausuman.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. B Ltd oli markkinaoikeudelle 20.6.2016 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että markkinaoikeus määrää tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla A Oyj:n antamaan sille kuuluvista hakemuksessa yksilöidyistä teleliittymistä käyttäjien yhteystiedot hakemuksessa yksilöidyltä ajalta. B Ltd oli ilmoittanut, että Suomessa oli IP-osoitteiden perusteella yksilöidyistä ja hakemuksen kohteena olevista teleliittymistä käsin ilman lupaa saatettu BitTorrent-vertaisverkossa yleisön saataviin merkittävässä määrin elokuvateoksia, joihin B Ltd:llä oli tekijänoikeudet Suomessa. Tietojen luovuttaminen oli välttämätöntä tekijänoikeuden loukkauksen selvittämiseksi ja vaatimusten kohdentamiseksi.

2. A Oyj ei ollut markkinaoikeudessa käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausuman antamiseen B Ltd:n hakemuksen johdosta.

3. Markkinaoikeus on katsonut, että B Ltd:n hakemuksen hyväksymiselle oli olemassa tekijänoikeuslain 60 a §:ssä säädetyt edellytykset ja määrännyt päätöksellään 3.10.2016 A Oyj:n selvittämään ja luovuttamaan B Ltd:lle teleliittymien tilaajien ja käyttäjien yhteystiedot B Ltd:n hakemuksen mukaisesti. Markkinaoikeus on lisäksi päätöslauselmassaan todennut, että B Ltd on sitoutunut olemaan luovuttamatta annettavia tietoja Euroopan talousalueen ulkopuolelle ja että B Ltd saa käyttää sille luovutettavia yhteystietoja ainoastaan selvittäessään ja esittäessään kysymyksessä oleviin elokuviin kohdistuvia tekijänoikeuksiinsa ja Suomen tekijänoikeuslakiin perustuvia vaatimuksia Suomessa. Ratkaisunsa perusteluissa markkinaoikeus on todennut, että elokuvateosten jakelijoina voi olla myös sellaisia käyttäjiä tai tilaajia, joiden tietoja koskee tietoyhteiskuntakaaren 157 §:ssä säädetty säilytysvelvollisuus.

4. A Oyj on valituksessaan Korkeimmalle oikeudelle vaatinut markkinaoikeuden päätöksen kumoamista siltä osin kuin siinä ei ole rajattu tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla säilytettäviä tietoja luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle. A Oyj on vedonnut siihen, että se säilytti markkinaoikeuden päätöksessä viitattuja tietoja tietoyhteiskuntakaaren 137 §:n perusteella omia tarpeitaan varten kuuden kuukauden ajan kustakin viestintätapahtumasta lukien ja tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n perusteella viranomaistarpeita varten yhdeksän kuukauden ajan. A Oyj on ilmoituksensa mukaan luovuttanut B Ltd:lle markkinaoikeuden päätöksen antamisen jälkeen kaikki sellaiset teleliittymiensä yhteystiedot, joita se säilytti omia tarpeitaan varten. A Oyj on katsonut, ettei sillä ole oikeutta eikä velvollisuutta luovuttaa B Ltd:lle tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla säilyttämiään tietoja. B Ltd on hakenut markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanoa koskemaan tietoja myös siltä osin, kun niitä säilytettiin tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla. A Oyj on valituksessaan vedonnut käsityksensä tueksi myös uusiin asiakirjatodisteisiin.

5. B Ltd on vastauksessaan kiistäessään A Oyj:n valituksen muun ohella esittänyt, ettei A Oyj voi enää Korkeimmassa oikeudessa vedota muutoksenhakemuksessaan esittämiinsä seikkoihin tai uusiin todisteisiin, koska se ei ollut lausunut asiasta mitään markkinaoikeudessa. Kyseiset seikat ja todisteet olivat siten oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentin perusteella prekludoituneet.

6. Asiassa on siten kysymys siitä, voiko A Oyj esittää sanotun vaatimuksensa ja sen tueksi esittämänsä perusteet ja todisteet ensimmäistä kertaa vasta Korkeimmassa oikeudessa ja jos voi, onko niiden johdosta markkinaoikeuden päätöstä muutettava niin, että tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla säilytettävät tiedot rajataan luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle.

Sovellettavat säännökset

7. Tekijänoikeuslain 60 a §:n 1 momentin mukaan tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta. Tiedot tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä. Tietojen luovuttamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 lukua. Tuomioistuin voi määrätä yhteystietojen turvaamisesta noudattaen oikeudenkäymiskaaren 7 lukua. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettuja yhteystietoja saaneeseen tekijään tai hänen edustajaansa sovelletaan, mitä tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) säädetään viestinnän luottamuksellisuudesta ja yksityisyyden suojasta, viestien ja tunnistamistietojen käsittelystä, tietoturvasta, ohjauksesta ja valvonnasta, pakkokeinoista sekä rangaistuksista.

8. Tietoyhteiskuntakaaren VI osassa (136 – 162 §:t) säädetään viestinnän luottamuksellisuudesta ja yksityisyyden suojasta. Lain 137 §:n 1 momentin mukaan sähköisten viestien ja välitystietojen käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn tarkoituksen vaatimassa laajuudessa eikä sillä saa rajoittaa luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä. Korkein oikeus toteaa, että tietoyhteiskuntakaaressa tai sitä edeltäneessä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004) ei ole tarkemmin säädetty siitä, kuinka pitkään teleyritys voi säilyttää ja käsitellä laissa tarkoitettuja viestinnän välitystietoja omia tarpeitaan varten. Lain 139 §:n 3 momentissa säädetään laskun määräytymiseen liittyvien tietojen säilyttämisestä. Pääsäännön mukaan näitä tietoja on säilytettävä vähintään kolme kuukautta laskun eräpäivästä tai välitystiedon tallentumisesta, riippuen siitä kumpi näistä tiedoista on myöhäisempi. Näihin tietoihin voi sisältyä myös edellä mainittuja välitystietoja.

9. Tietoyhteiskuntakaaren 157 §:ssä säädetään teleyrityksen velvollisuudesta säilyttää tietoja viranomaistarpeita varten. Pykälän 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä lain IV osassa säädetään välitystietojen käsittelystä, sisäministeriön päätöksellään erikseen nimeämän teletoimintailmoituksen antaneen yrityksen (säilytysvelvollinen yritys) on huolehdittava laissa jäljempänä säädetyin edellytyksin, että säilytysvelvollisuuden piiriin 2 ja 3 momentin mukaisesti kuuluvat tiedot säilytetään 4 momentissa säädettyjen säilytys­aikojen mukaisesti. Säilytettäviä tietoja saa käyttää ainoastaan pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen rikosten selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi. Tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan säilytysvelvollisuus koskee tietoja, jotka liittyvät säilytysvelvollisen yrityksen tarjoamaan inter-netyhteyspalveluun. Pykälän 4 momentin mukaan 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun palvelun tietoja on säilytettävä 9 kuukautta viestintätapahtuman ajankohdasta. Korkein oikeus toteaa, että tietoyhteiskuntakaaren 157 § perustuu sittemmin kumotun sähköisen viestinnän tietosuojalain 14 a §:ään (343/2008), joka säädettiin yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/24/EY voimaan saattamiseksi.

10. Tietoyhteiskuntakaaren 322 §:n 2 momentin mukaan 157 §:n perusteella säilytettäviä tietoja voivat saada säilytysvelvollisilta yrityksiltä ainoastaan ne viranomaiset, joilla on lain perusteella oikeus saada tiedot.

Voiko A vedota uusiin seikkoihin ja todisteisiin?

11. Korkein oikeus toteaa, että tekijänoikeuslain 60 a §:n tarkoittamissa tietopyynnöissä sekä tietoyhteiskuntakaaren 137 ja 157 §:n mukaisten tietojen säilyttämisessä on kysymys perustuslain 10 §:ssä suojatun yksityisyyden ja viestinnän luottamuksellisuuden piiriin kuuluvista tiedoista. Tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaisissa asioissa on kysymys hakemusasioista, joissa sovinto ei ole sallittu. Teleyritysten asema näissä asioissa poikkeaa tavanomaisesta oikeudenkäynnin kaksiasianosaissuhteesta siten, että niillä ei ole välitöntä omaa intressiä asiassa, vaan yrityksen teleliittymien haltijoiden yhteystietojen luovuttamisessa on kysymys lähinnä haltijoiden perusoikeussuojaan liittyvistä seikoista, jotka sekä teleyritys että tuomioistuin ovat luovutuspyyntöä arvioidessaan velvollisia ottamaan huomioon.

12. B Ltd ei ollut markkinaoikeudelle osoittamassaan tietopyynnössä määritellyt, mitä tietoyhteiskuntakaaren perusteella säilytettäviä tietoja sen pyyntö koskee. Tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n mukainen velvollisuus säilyttää tietoja koskee edellä kohdasta 9 ilmenevin tavoin ainoastaan viranomaistarpeita varten laissa tarkoin säädetyin edellytyksin säilytettäviä tietoja. Niin kuin jäljempänä tässä ratkaisussa todetaan, luovutusvelvollisuutta arvioitaessa keskeistä onkin se, onko luovutettavaksi vaadituissa tiedoissa kysymys teleyrityksen omaa käyttöään varten säilyttämistä vai viranomaistarpeita varten säilyttämistä tiedoista. Tämän vuoksi ja koska tietojen luovuttamista koskevassa asiassa sovinto ei ole sallittu, Korkein oikeus katsoo, että markkinaoikeuden olisi tullut viran puolesta selvittää, vaatiiko B Ltd luovutettavaksi myös sellaisia yhteystietoja, joita A Oyj säilyttää tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla viranomaistarpeita varten, ja sen jälkeen ottaa yksilöidysti ratkaisussaan kantaa siihen kysymykseen, mitä tietoja sen mahdollisesti määräämä luovutusvelvollisuus koskee.

13. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei asiassa ole estettä ottaa huomioon edellä mainittua kysymystä koskevia A Oyj:n valituksessaan vetoamia uusia seikkoja ja asiakirjatodisteita.

14. Sekä A Oyj että B Ltd ovat vaatineet, että Korkein oikeus ottaa viivytyksen välttämiseksi asian ratkaistavakseen. Korkein oikeus toteaa, että B Ltd on voinut Korkeimmassa oikeudessa lausua A Oyj:n valituksessaan esittämistä väitteistä. Huomioon ottaen lisäksi asian kiireellinen luonne, Korkein oikeus ottaa asian sen selvitettyyn tilaan nähden välittömästi ratkaistavakseen.

Onko B Ltd:llä oikeus saada myös tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla säilytettyjä tietoja?

15. B Ltd:n mukaan sillä on oikeus saada haltuunsa myös A Oyj:n tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla säilyttämiä yhteystietoja, koska tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaan yhteystiedot tulee luovuttaa salassapitosäännösten estämättä. A Oyj ei voi päättää omasta lyhyemmästä säilytysajasta siten, että lyhyemmällä säilytysajalla on vaikutusta B Ltd:n oikeuksiin.

16. Korkein oikeus toteaa, että tekijänoikeuslain 60 a §:n esitöissä (LaVL 5/2005 vp) ei ole otettu kantaa siihen, mitä viittauksella salassapitosäännöksiin on tarkoitettu. Tietoyhteiskuntakaaren 137 §:stä ilmenee kuitenkin teleyritysten toimintaa rajoittava keskeinen periaate, jonka mukaan sähköisten viestien ja välitystietojen käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn tarkoituksen vaatimassa laajuudessa eikä sillä saa rajoittaa luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä. Myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on korostettu viestinnän luottamuksellisuutta rajoittavan sääntelyn suppeaa tulkintaa siten, että henkilötietojen suojaa koskevat poikkeukset ja rajoitukset toteutetaan täysin välttämättömän rajoissa ja varmistetaan eri perusoikeuksien välinen tasapaino sekä suhteellisuusperiaatteen noudattaminen (esim. unionin tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa Tele2 ja Watson ym. 21.12.2016, C‑203/15 ja C-698/15, EU:C:2016:970, kohdat 89 ja 96, tuomio 19.4.2012, Bonnier Audio AB ym., C-461/10, EU:C:2012:219, kohdat 59 ja 60, tuomio 29.1.2008, Promusicae, C-275/06, EU:C:2008:54, kohdat 68 ja 70).

17. Tietoyhteiskuntakaaren 157 §:ssä ja 322 §:ssä on nimenomaisesti todettu, mitä tarkoitusta varten ja mille tahoille lain 157 §:n nojalla säilytettyjä välitystietoja eli tässä teleliittymien yhteystietoja voidaan luovuttaa. Lain yksiselitteisen sanamuodon mukaan tietoja voidaan säilyttää säännöksessä yksilöidyn ajan vain viranomaistarpeita varten eikä niitä voida luovuttaa kuin sellaisille viranomaisille ja sellaista käyttötarkoitusta varten, jotka on laissa nimenomaisesti määritelty. B Ltd ei ole viranomainen eikä tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaisissa hakemusasioissa ja niiden perusteena olevissa yksityisoikeudellisissa tekijänoikeusloukkausta koskevissa asioissa ole kysymys tietoyhteiskuntakaaren 157 §:ssä määritellyistä käyttötarkoituksista.

18. Johtopäätöksenään Korkein oikeus toteaa, että tuomioistuimen antama tekijänoikeuslain 60 a §:n mukainen määräys voi koskea vain yhteystietoja, joita teleyritys säilyttää tietoyhteiskuntakaaren 137 §:n nojalla omia tarpeitaan varten. Tekijänoikeuslain 60 a §:n viittaus yhteystietojen luovuttamiseen salassapitosäännösten estämättä ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Yhteystietoja, joita A Oyj säilyttää tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n perusteella viranomaistarpeita varten, ei ole markkinaoikeuden päätöslauselmassa rajattu luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle. Näin ollen päätöslauselmaa tulee tältä osin muuttaa.

Päätöslauselma

Markkinaoikeuden päätöstä muutetaan seuraavasti:

A Oyj määrätään selvittämään ja antamaan B Ltd:lle markkinaoikeuden päätöksen liitteestä ilmenevien teleliittymien käyttäjien ja tilaajien yhteystiedot, ei kuitenkaan siltä osin, kuin A Oyj säilyttää mainittuja yhteystietoja pelkästään tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla viranomaistarpeita varten.

Muilta osin markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Jukka Sippo, Pekka Koponen, Ari Kantor ja Kirsti Uusitalo. Esittelijä Heikki Kemppinen.