KKO:2017:16

J työskenteli peltiseppänä K Oy:ssä, jossa työntekijöillä ei ollut ollut luottamusmiestä. J kysyi kolmea lukuun ottamatta kaikilta ammattiosastoon kuuluvilta työntekijöiltä, kannattavatko ja haluavatko he J:n valintaa luottamusmieheksi. Kun kannatusta oli, J toimitti 27.11.2012 työnantajalle itse täyttämänsä ilmoituksen luottamusmiesvalinnasta. Kun työnantaja vaati J:tä järjestämään ammattiliiton vaaliohjeiden mukaisen ehdokasasettelukokouksen, J keräsi neljästätoista työntekijästä yhdentoista allekirjoitukset valintaa koskevaan asiakirjaan. Ammattiosasto hyväksyi J:n valinnan luottamusmieheksi kokouksessaan 5.12.2012.

K Oy irtisanoi J:n työsopimuksen 30.11.2012 tämän henkilöön liittyvästä syystä.

Korkein oikeus katsoi, että luottamusmiehen valinnassa oli tapahtunut virhe, joka oli saattanut loukata joidenkin työntekijöiden oikeuksia. Koska työnantajalle oli ilmoitettu J:n valinnasta luottamusmieheksi ja koska ammattiosasto oli valinnan sittemmin hyväksynyt, tuli työnantajan noudattaa J:n irtisanomismenettelyssä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin säännöstä valintamenettelyssä tapahtuneesta virheestä huolimatta.

TSL 7 luku 10 § 1 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 14.5.2014, muutoksenhaku Vaasan hovioikeudessa ja hovioikeuden päätös 24.4.2015 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Teemu Vuorialho ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Mikko Pentti, Annette Laukkonen ja Ulla-Maj Leppäkorpi.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla osittain rajoitettuna koskemaan kysymystä, oliko J:llä luottamusmiesasema, kun K Oy irtisanoi hänen työsuhteensa. Kysymys valitusluvan myöntämisestä muilta osin siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä.

K Oy vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin J:n on katsottu olleen luottamusmiesasemassa.

J vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Valitusluparatkaisu

Valituslupaa ei enemmälti myönnetä.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. J oli työskennellyt peltiseppänä K Oy:n (jäljempänä yhtiö tai työnantaja) palveluksessa. Pääluottamusmiehen valitsemiseksi J oli 27.11.2012 kiertänyt työpaikalla kysymässä ammattiliittoon kuuluvilta työntekijöiltä, kannattivatko nämä häntä ja halusivatko he valita hänet pääluottamusmieheksi. Ainakaan neljältä liittoon kuuluvalta työntekijältä hän ei ollut kysynyt asiasta. Kun kannatusta oli ollut, J oli samana päivänä vienyt työnantajalle kirjallisen ilmoituksen valinnastaan pääluottamusmieheksi. Työnantajan tuolloin kiistettyä hänen luottamusmiesasemansa J oli kerännyt yhdeltätoista työntekijältä allekirjoitukset listaan, jonka hän oli otsikoinut "Valitsen J:n pääluottamusmieheksi 27.11.2012". Työnantajan vaatimuksesta J oli ryhtynyt myös järjestämään ehdokasasettelukokousta ja luottamusmiesvaalia, joka oli pidetty 5.12.2012 ja jossa oli valittu toinen henkilö pääluottamusmieheksi. Ammattiosasto oli kuitenkin kokouksessaan 5.12.2012 vahvistanut J:n valinnan pääluottamusmieheksi. Yhtiö oli irtisanonut J:n työsopimuksen 30.11.2012 tämän henkilöön liittyneestä syystä.

2. J on kanteessaan käräjäoikeudessa vaatinut työsopimuslain 12 luvun 2 §:n nojalla korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, koska irtisanomiselle ei ollut ollut lain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä edellytettyä asiallista ja painavaa syytä ja koska irtisanomiselle ei ollut myöskään ollut saman luvun 10 §:n 1 momentissa edellytettyä J:n luottamusmiehenä edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta. Yhtiö on kiistänyt kanteen.

3. Käräjäoikeus on katsonut riittävällä varmuudella näytetyksi, että J:llä oli ollut ammattiliittoon kuuluneiden työntekijöiden enemmistön kannatus valinnalleen pääluottamusmieheksi ja että J:n luottamusmiesasema oli alkanut siitä, kun J oli vienyt luottamusmiesilmoituksen työnantajalle. Se, että jotkut ammattiliittoon kuuluneista työntekijöistä eivät olleet saaneet mahdollisuutta osallistua luottamusmiesvalintaan, ei ollut ollut sellainen puute, että se olisi aiheuttanut valinnan pätemättömyyden. Koska irtisanomisessa ei ollut noudatettu työsopimuslain 7 luvun 10 §:n säännöstä luottamusmiehen irtisanomissuojasta, kyseessä oli ollut työsopimuksen perusteeton päättäminen. Käräjäoikeus on velvoittanut yhtiön suorittamaan J:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

4. Hovioikeus on yhtiön valituksen johdosta katsonut, että kaikille ammattiosastoon kuuluneille kyseisellä työpaikalla työskennelleille työntekijöille olisi tullut varata tilaisuus esittää kantansa luottamusmiehen valintaan. Koska asiassa ei ollut edes väitetty, että ne henkilöt, joiden kantaa ei ollut tiedusteltu, tai kukaan muukaan kyseisen ammattiosaston jäsen työpaikalla olisi ollut halukas luottamusmiestehtävään, hovioikeus on katsonut, että luottamusmiehen valinnassa ei ollut tapahtunut niin merkittävää virhettä, että J:n valintaa olisi pidettävä pätemättömänä. Työnantaja oli saanut tiedon J:n valinnasta pääluottamusmieheksi 27.11.2012. Näin ollen J:llä oli ollut työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä tarkoitettu luottamusmiesasema ennen irtisanomista. Hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden tuomion muilta osin paitsi siltä osin, kuin J:n oli katsottu olleen irtisanomishetkellä luottamusmiesasemassa, ja palauttanut asian käräjäoikeuteen työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitetun irtisanomisperusteen ja korvauskysymyksen käsittelemiseksi, koska käräjäoikeus ei ollut lausunut siitä, oliko työnantajalla ollut asiallista ja painavaa syytä J:n irtisanomiseen.

5. Yhtiön valituksen johdosta Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, oliko J irtisanomishetkellä ollut luottamusmiesasemassa ja oliko yhtiön siten tullut noudattaa J:n työsopimuksen päättäessään työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa.

Yhdistyslain säännösten soveltaminen

6. Yhtiö on katsonut, että luottamusmiehen valinnassa on sovellettava yhdistyslain säännöksiä yhdistyksen kokouksesta ja että luottamusmiesvalinnassa tapahtuneiden virheiden vuoksi J:n valinta pääluottamusmieheksi on yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön.

7. Korkein oikeus toteaa, että luottamusmiehen valitsee asiassa sovellettavan Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimukseen liittyvän luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan ammattiosasto. Tässä tapauksessa valinnan on tehnyt Jyväskylän Peltialan Työntekijäin Ammattiosasto r.y., jonka kokouksessa 5.12.2012 J:n valinta luottamusmieheksi on vahvistettu. Koska luottamusmiehen valintaa työpaikalla ei ole tehty yhdistyksen kokouksessa tai muulla yhdistyslain tarkoittamalla tavalla vaan työpaikan tähän yhdistykseen kuuluneiden työntekijöiden kesken ja koska ammattiosaston kokouksessa 5.12.2012 tehdyn päätöksen ei ole edes väitetty syntyneen yhdistyslain vastaisessa järjestyksessä, Korkein oikeus katsoo, että J:n valinta pääluottamusmieheksi ei ole yhdistyslain nojalla mitätön.

Asian arvioinnissa sovellettavat oikeusohjeet

8. Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen työsopimuksen saman luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Säännös luottamusmiehen korostetusta irtisanomissuojasta on otettu lakiin muun ohella Suomea sitovien Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen 135 (SopS 84/1976) 1 artiklan sekä Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan 28 artiklan määräysten vuoksi siltä varalta, että luottamusmiehen erityinen irtisanomissuoja ei jossain tapauksessa määräytyisi työehtosopimuksen perusteella (HE 157/2000 vp s. 45 ja 108).

9. Työsopimuslaissa ei ole luottamusmiehen valintaa koskevia eikä luottamusmiehen erityisen irtisanomissuojan alkamista tai päättymistä koskevia säännöksiä. Luottamusmiehen valintaa ja hänen asemaansa koskevat määräykset ovat pääsääntöisesti alalla sovellettavissa työehtosopimuksissa. Yhtiö on tässä asiassa sovellettavina sopimusmääräyksinä vedonnut Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimukseen ja sen osana olevaan luottamusmiessopimukseen sekä Metallityöväen Liitto r.y:n luottamusmiesvaaleja koskevaan ohjeistukseen, joka ei ole työehtosopimuksen osa.

10. Pelti- ja teollisuuseristysalan luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla, ja ammattiosaston kaikille jäsenille on tällöin varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Saman pykälän mukaan valitusta luottamusmiehestä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Luottamusmiessopimuksen sisältämän pykälän soveltamisohjeen mukaan luottamusmiesaseman syntyminen edellyttää, että luottamusmiesten määrästä, toimialueista ja tiettyä tehtävää varten asettamisesta on pykälän mukaisesti sovittu työnantajan kanssa ja että ammattiosasto on ilmoittanut valitusta luottamusmiehestä työnantajalle kirjallisesti. Sopimuksen 14 §:ssa on määräykset myös niin sanotuista pääluottamusmiehen ehdokas- ja jälkisuojasta.

11. Metallityöväen Liitto r.y:n "luottamusmiesten vaalien ohjeiden" mukaan luottamusmiesehdokkaat asetetaan tätä varten koolle kutsutussa kokouksessa, joka järjestetään ensisijaisesti työpaikalla niin, että kaikilla työpaikan äänioikeutetuilla Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäsenillä on mahdollisuus osallistua ehdokasasetteluun. Mikäli ehdokasasettelukokouksessa ei ole asetettu kuin yksi ehdokas kutakin luottamusmiestehtävää varten, hän tulee kokouksen päätöksellä valituksi. Jos kokouksessa asetetaan useampi luottamusmiesehdokas, on järjestettävä vaali. Tässä asiassa esitetyn todistelun ja myös oikeuskäytännön (TT 2006-55) perusteella voidaan päätellä, että pääluottamusmies voidaan käytännössä valita työpaikalla myös ilman varsinaista ehdokasasettelukokousta ja vaalia, jos halukkaita tehtävään on vain yksi ja kaikki ammattiosaston jäsenet ovat voineet tavalla tai toisella osallistua valintamenettelyyn.

12. Korkein oikeus toteaa, ettei asiassa ole riitaa työehtosopimuksen tai sen liitteenä olevan luottamusmiessopimuksen tulkinnasta ja että J:n vaatimukset perustuvat työsopimuslakiin. Kanne voidaan siten tutkia yleisessä tuomioistuimessa eikä myöskään lausunnon pyytäminen työtuomioistuimelta ole tarpeen.

J:n valinta pääluottamusmieheksi

13. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella J:n työpaikalla on 27.11.2012 ollut neljätoista ammattiosastoon kuuluvaa työntekijää. Näistä kolmelta ei ollut tiedusteltu ehdokasasettelusta tai J:n valinnasta mitään. Tämän lisäksi työpaikalla on ollut yksi työntekijä, joka kuului toiseen ammattiosastoon ja jolla olisi luottamusmiesvaalissa ollut äänioikeus, mutta jonka kantaa J:n valintaan ei ollut selvitetty.

14. J:n valinnassa pääluottamusmieheksi ei siten ole noudatettu edellä selostettuja luottamusmiessopimuksen määräyksiä tai Metallityöväen Liitto r.y:n ohjeita ehdokasasettelusta, eikä kaikilla työpaikan ammattiosaston jäsenillä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa ehdokasasetteluun. Epäselväksi tämän vuoksi on myös jäänyt, olisiko luottamusmiesvaalin toimittaminen ollut tarpeen, vai olisiko pääluottamusmiehen valinta myös muodollisesti oikein meneteltäessä syntynyt järjestäytyneiden työntekijöiden yhteisellä päätöksellä. Korkein oikeus toteaa, että J:n valinnassa pääluottamusmieheksi on siten tapahtunut virhe, joka on saattanut loukata joidenkin työntekijöiden oikeuksia. Riitaista asiassa on, mikä merkitys tällä virheellä on ja onko tästä virheestä aiheutunut se, ettei J:llä ole ollut irtisanomishetkellä luottamusmiehen irtisanomissuojaa.

15. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että ainakaan kaikki luottamusmiehen valinnassa tapahtuneet vähäiset menettelytapavirheet eivät johda valinnan pätemättömyyteen (TT 2006-43). Jos ammattiosasto on hyväksynyt valitun luottamusmiehen edustajakseen työpaikalle, ei ehdokasasettelussa tai luottamusmiesvaaleissa tapahtunut virhe suoraan tee ehdokasasettelua tai luottamusmiesvaalia pätemättömäksi, vaan yksittäistapauksittain on ratkaistava, milloin luottamusmiesvaalin virheet ovat niin merkittäviä, että luottamusmiehen valintaa on sen takia pidettävä pätemättömänä (TT 1996-83).

16. Suomea sitovien ILO:n yleissopimusten 87 (SopS 45/1949) 3 artiklan 1 kohdan ja yleissopimuksen 98 (SopS 32/1951) 2 artiklan 1 kohdan määräykset velvoittavat suojelemaan työntekijäjärjestöjen päätöksentekoa ja hallintoa kaikelta ulkopuoliselta sekaantumiselta. Oikeuskäytännössä onkin katsottu luottamusmiesvaalien toimittamisen olevan lähinnä työntekijäpuolen sisäinen asia ja luottamusmiehen valinnan pätevyydestä päättämisen kuuluvan pääsääntöisesti valinnan suorittamiseen oikeutetuille työntekijöille ja valinnan vahvistavalle ammattiosastolle ja työntekijäyhdistykselle (TT 2006-43). Kuitenkin myös työnantajan on katsottu voivan vedota luottamusmiesvalinnan virheellisyyteen silloin, kun pääluottamusmiehen valinta ei ole tapahtunut työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla menettelyssä, johon ammattiosaston jäsenet olisivat tavalla tai toisella osallistuneet työpaikalla (TT 2006-55).

17. Korkein oikeus katsoo, että se, että joidenkin työntekijöiden osallistumisoikeutta luottamusmiehen valintaan on edellä selostetuin tavoin loukattu, ei lähtökohtaisesti ole vähäinen tai epäolennainen menettelyvirhe. Tässä tapauksessa kuitenkin suuri osa ammattiosastoon kuuluneista työntekijöistä on vaikuttanut J:n valintaan eikä kukaan luottamusmiehen valintaan oikeutetuista ole jälkikäteenkään puuttunut asiaan valitusoikeuttaan käyttämällä. Ammattiosasto on vahvistanut J:n valinnan kokouksessaan, ja hänen voidaan katsoa tulleen valituksi työpaikan luottamusmieheksi työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla. Valinnan perusteena ei ole osoitettu olleen epäasiallisia syitä. J:n valinnassa tapahtunut menettelyvirhe ei siten ole sellaisenaan merkinnyt sitä, että hän ei olisi sen vuoksi nauttinut luottamusmiehen irtisanomissuojaa.

Luottamusmiehen erityisen irtisanomissuojan alkamisesta

18. Tässä asiassa J on itse kirjallisesti ilmoittanut valinnastaan pääluottamusmieheksi työnantajalle 27.11.2012, ja ammattiosasto on vahvistanut hänen valintansa 5.12.2012 eli vasta J:n työsopimuksen 30.11.2012 tapahtuneen irtisanomisen jälkeen. Yhtiö on vedonnut asiassa myös siihen, että J:llä ei ollut ollut irtisanomishetkellä luottamusmiesasemaa, koska ammattiosasto ei ollut asiassa sovellettavan luottamusmiessopimuksen 5 §:ssä määrätyllä tavalla kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle luottamusmiehen valinnasta.

19. Oikeuskäytännössä on tältä osin katsottu, että luottamusmieheksi valitulla on luottamusmiessopimuksen mukainen asema vasta sen jälkeen, kun työnantaja on vastaanottanut ammattiosaston kirjallisen ilmoituksen luottamusmiehen valinnasta (TT 1996-43). Toisaalta on katsottu, että työnantaja ei voinut kieltää työntekijän luottamusmiesasemaa sillä perusteella, että kirjallinen ilmoitus luottamusmiesvalinnasta oli tehty vasta irtisanomisen jälkeen, jos työnantaja oli kuitenkin saanut suullisesti tiedon työntekijän valitsemisesta luottamusmieheksi ennen kuin työnantaja oli irtisanonut hänet (TT 1981-96).

20. Työehtosopimuskäytännössä luottamusmiehen aseman alkamisajankohta on yleensä sidottu jo luottamusmiesehdokkaaksi asettumiseen. Myös tässä asiassa sovellettavan luottamusmiessopimuksen 14 §:n mukaan luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevia, tämän kohdan mukaisia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on ilmoittanut kirjallisesti työnantajalle.

21. Työnantaja on saanut 27.11.2012 ilmoituksen J:n luottamusmiesvalinnasta, jota ei ollut vielä vahvistettu. Korkein oikeus katsoo, että kun työpaikalla ei tässä tapauksessa ole muutoinkaan menetelty muodollisesti luottamusmiessopimuksen ja vaaliohjeiden mukaisesti, J on 27.11.2012 jälkeisenä aikana rinnastettava ainakin luottamusmiessopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka valinnan ammattiosasto on vahvistanut kokouksessaan 5.12.2012.

22. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetty luottamusmiehen erityinen irtisanomissuoja turvaa osaltaan työntekijöiden järjestäytymisvapautta. Tästäkään syystä ei voida ajatella, että luottamusmiesvalinnasta tietoinen työnantaja voisi irtisanoa työntekijöiden edustajakseen valitseman luottamusmiehen työpaikalla tapahtuneen valinnan ja ammattiosaston tekemän valinnan vahvistamisen välisenä aikana noudattamatta sanottua luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa, jota sen on sovellettava myös luottamusmiesehdokkaaseen.

23. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että J on nauttinut työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa, kun työnantaja oli irtisanonut hänen työsopimuksensa 30.11.2012.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta, jonka mukaan asia palautetaan Keski-Suomen käräjäoikeuteen asian käsittelyn jatkamiseksi ilmoituksesta, ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Jukka Sippo, Jorma Rudanko, Kirsti Uusitalo ja Lena Engstrand. Esittelijä Katariina Sorvari.